Saturday, October 27, 2012

Suomalaismedia levittää väärää tietoa Venäjän median asenteesta Bäckmaniin

Joissakin lehdissä on viime päivinä väitetty, että Venäjän media olisi "unohtanut" minut tai peräti "kääntänyt selkänsä" minulle. 

Tosiasiassa vaikkapa Yandex-hakukoneen avulla on helppo tarkistaa, että olen esiintynyt 2-3 viime päivän aikana runsaaasti Venäjän mediossa eri asioiden yhteydessä. Venäjän mediat ovat kirjoittaneet minuun ja perheeseeni kohdistuneista uhkauksista ja parjauskampanjasta, hakukoneen mukaan minä olen kommentoinut ainakin 85 tiedotusvälineessä (tv-kanavat, radiokanavat, uutisportaalit) venäläisnaisen lapsien vapautumista, lisäksi on kerrottu Anton-kirjastani, on uutisoitu Suomen OM:n levittämistä vääristä tiedoista liittyen Haagin sopimusten voimassaoloon jne. jne. jne. 

Venäjän medioissa on tietysti käyty vuosia monipuolista ja kriittistä keskustelua esimerkiksi Suomen lastensuojelusta. Tämä vain osoittaa, että Venäjällä on enemmän sananvapautta kuin Suomessa. 

Suomen medioissa on kokonaan vaiettu mielenosoituksista, joita muutaman viime päivän aikana on järjestetty Suomen suurlähetystöä vastaan Moskovassa ja konsulaattia vastaan Pietarissa. Mielenosoituksissa on mm. vaadittu Suomen rankaisemista. 

Monday, October 22, 2012

Nainen joka pelasti Assadin

Eräänä syyskuun iltana sain Facebook-viestin tamperelaiselta ihmisoikeusaktivistilta Anu Palosaarelta:


Anu antoi minulle Vantaalla asuvan venäläisen Anastasija Zavgorodnjajan puhelinnumeron. Anastasija oli ollut syyskuun alussa viimeisillään raskaana, kun poliisit olivat tulleet hakemaan hänen kolmea lastaan. Anastasija ja hänen miehensä vastustivat huostaanottoa. Raskaana ollut Anastasija kaadettiin maahan ja pahoinpideltiin. Syyskuun lopussa Anastasija synnytti terveen pojan. Vaikka hänelle luvattiin, että vastasyntynyttä ei käydä hakemassa, kotiin saapui peräti neljä poliisia. Vastasyntynyt vietiin lastenkotiin ja Anastasijalta kiellettiin imettäminen.

Mitään selvää syytä toimenpiteille ei ollut. Vanhin tytär oli saanut välitunnilla aivotärähdyksen. Vanhemmat valittivat opettajalle, joka alkoi syyttämään venäläistä äitiä. Anastasijaa vastaan tehtiin perätön lastensuojeluilmoitus. Jälleen kerran venäläisen ja suomalaisen naisen välinen kulttuurien yhteentörmäys johti hirvittäviin seuraamuksiin.

Anastasija halusi kertoa kohtelustaan Venäjän medioille. Loppu onkin historiaa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että Anu Palosaaren ansiosta 300 miljoonaa ihmistä tietää Anastasijan kohtelusta Suomessa. Jos Anu ei olisi kertonut siitä minulle, 300 miljoonaa ihmistä ei tietäisi siitä.

Anastasijan tapauksen herättämä mediakeskustelu antoi erittäin huonon kuvan suomalaisesta diplomatiasta. Venäjän ulkoministeri Lavrov jopa sanoi, että Suomi ei ole sivistysvaltio. Tämä liittyi myös siihen, että Suomi kielsi venäläistä äitiä imettämästä vastasyntynyttä. Risu-Erkkikin suorastaan puhisi raivosta.

Venäjän mediaa seurataan muissakin maissa kuin Suomessa. Venäjän media on globaali media. Sitä seuraa koko maailma.

On selvää, että YK:n turvallisuusneuvostoon otetaan vain sivistysvaltioita. Lavrovin mukaan Suomi ei ole sivistysvaltio. Anastasijan imetyskielto tuli Suomelle kalliiksi. Äidinmaitoon kannattaakin kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Kuka olisi arvannut, että Risu-Erkki kompastui lopulta äidinmaitoon. Tuskin Suomea enää huolitaan edes Natoon.

Jos Suomi olisi päässyt YK:n turvallisuusneuvostoon, se olisi voinut joutua äänestämään länsivaltojen hyökkäyksestä Syyriaan. Voi olla, että Syyria-äänestyksessä Suomen kanta olisi ollut ratkaiseva. Etenkin Venäjää vastaan äänestäminen olisi tietysti ollut Suomelle suoranainen pyhä velvollisuus.

Ainakin suomalaisia lehtiä lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että länsivaltojen laaja sotilaallinen interventio Syyriaan on Suomen tärkeimpiä ulkopoliittisia tavoitteita. Ikävä kyllä Anu Palosaari teki sen mahdottomaksi.

Lapsikiistan ollessa kuumimmillaan Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith lausui televisiossa, että Venäjän ärähdys johtui muka Syyrian tilanteesta, missä Venäjä oli Smithin mukaan pelannut itsensä nurkkaan. Toisin sanoen Hanna Smithin mielestä Suomen ei tarvitse kunnioittaa venäläisten naisten ja lasten ihmisoikeuksia, koska Venäjä tukee Syyrian itsenäisyyttä ja demokratiaa.

Smithin viesti oli selvä: jos Venäjä luopuu Syyrian tukemisesta, Suomi voi kohdella venäläisiä äitejä ja lapsia paremmin. Smithin lausunto oli tyypillistä länsivaltojen turvallisuuspalveluiden masinoimaa kiristystä. Siihen ei tarvita kuin yksi tv-esiintyminen.

Onneksi Hanna Smith ja hänen puolisonsa on nyt lisätty "Venäläiset äidit"-järjestön kieltolistalle henkilöinä, jotka uhkaavat venäläisten äitien ja lasten turvallisuutta Suomessa.

Maailma on siis muuttunut vähän paremmaksi. Anastasija saa antaa tissiä lapselleen. Suomi ei päässyt YK:n turvaneuvostoon. Natoonkin Suomella on varmaan lopullinen porttikielto. Venäjä hallitsee suvereenisti Syyrian tilannetta.

Kiitti Anulle!

T: Bashar & Jussi





















Friday, October 19, 2012

Bäckman Räsäselle: Hätätiedotteet venäjäksi!

Kunnioitettu sisäasiainministerimme!

Hätätiedotteet on annettava kaikilla niillä kielillä, joita Suomessa oleskelevat ihmiset käyttävät. Yhä suurempi määrä ihmisiä Suomessa käyttää venäjän kieltä. Suomessa käy satoja tuhansia venäläisiä turisteja, maassamme asuu vähintään kymmeniä tuhansia venäjän kieltä päivittäin käyttäviä. Suomessa on myös asuu paljon venäläisiä, jotka eivät ymmärrä suomea eivätkä ruotsia. Siksi hätätiedotteet on annettava myös venäjäksi. Pyydän teitä puuttumaan asiaan. Esimerkiksi tien päällä on jatkuvasti venäläisiä autoilijoita, jotka voivat valpastua kuultuaan venäjänkielisen hätätiedotteen. Suomen- tai ruotsinkielistä hätätiedotetta he eivät ymmärrä. En ole myöskään kuullut, että kukaan venäläinen osaisi saamea.

Hätätiedotteet on saatava myös venäjän kielellä!

Yst. J.B.

Wednesday, October 17, 2012

Leena Hietanen: Bäckman-Putin akseli toimii

Toimittaja Leena Hietasen kirjoitus: "Suomalainen media inhoaa Johan Bäckmania, koska se ei millään tavalla kykene hallitsemaan keskustelua vaan Johan määrää tahdin. Hän tekee sen venäläisen median avulla; majesteettirikos, jota suomalainen media ei anna anteeksi. Se itse julkaisee lyhentämättä CIA:n sotapropagandaa ja valittaa Johanin epätarkkuuksia ja liioittelua. Että toimittajat kehtaavat valittaa. Suomalainen media ja Helsingin yliopisto eivät koskaan onnistu vaientamaan Johania. Venäläinen media tunnistaa Johanissa aina ystävän ja suomalaisessa mediassa natsin. Suomalaisen median tapa käyttää kieltä on jo russofobinen. Fasismi on integroitunut toimittajien kieleen. Parhaina esimerkkeinä Ylen bloggaaja, kirjailija Jari Tervo ja toimittaja Petri Kejonen, joiden tekstistä kuulsi suomalaisfasistinen maailmankuva. Venäläiset tunnistavat sen aina eivätkä hylkää Johania. Suomalaiset eivät omaa venäläisten silmissä minkäänlaista uskottavuutta. Venäläiset tietävät, että Viro on Suomen apartheidprotektoraatti, jossa venäläisiä sorretaan Suomen suojeluksessa ja rahoituksella. Venäläiset tietävät, että Suomessa toimii Venäjän vastaista terroria tukeva Kavkaz Center Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan kaverin Heidi Hautalan suojeluksessa. Venäläisillä ei ole minkäänlaisia illuusioita suomalaisten ”ystävyydestä” Venäjää kohtaan. Vain suomalaiset luulevat, että venäläiset eivät tiedä. Johan Bäckmanin hallinnoima keskustelu venäläisten äitien lasten huostaanotoista on pseudokeskustelu. Todelliset ongelmat ovat Suomen tuessa Venäjän vastaiselle terrorille ja Baltian apartheidille. Erkki Tuomiojan ”lysähtäminen” Lavrovin puhutteluun Luxemburgissa todisti, että Bäckman-Putin-akseli toimii. Tuomioja ei suinkaan tavannut Lavrovia omasta aloitteestaan. Samanaikaisesti kuin Tuomioja ilmoitti tapaavansa Lavrovia EU:n ulkoministerien kokouksessa esityslistan ulkopuolella, toinenkin ulkoministeri teki saman ilmoituksen: Viron ulkoministeri Urmas Paet. Hän kertoi keskustelevansa Lavrovin kanssa Viron ja Venäjän rajasopimuksesta. Tuomioja ja Paet pantiin keskustelemaan Lavrovin kanssa EU:n johdon taholta, siis Saksasta. On helppo arvata tapahtumien kulku. Kun Venäjän ja EU:n suhteita käsitellään, Putin ja Merkel keskustelevat. Tuomioja sai käskyn keskustella Lavrovin kanssa Merkeliltä, joka juuri oli puhunut Putinin kanssa. Venäjä alkaa saada tarpeekseen kahdesta ”natsirakista”, Suomesta ja Virosta. Se ei voi olla heijastumatta Saksaan ja EU:n ja Venäjän suhteisiin. Yksi asia on varmaa: Suomi on romahtanut Baltian maiden joukkoon EU:n rupusakkiin. LEENA HIETANEN."

Saturday, October 13, 2012

Dosentti Johan Bäckmanin vastaus ulkoministeri Erkki Tuomiojalle: ”Tuomioja halveksuu ihmisoikeuksia ja sananvapautta”


Venäjän ulkoministeri Lavrov totesi, että Suomi ei ole sivistysvaltio, koska viikon ikäinen rintaruokittava vauva erotettiin venäläisestä äidistään ilman perusteltua syytä.

Kymmenet venäläiset äidit Suomessa ovat vuosien ajan kertoneet Venäjän medioille mielivaltaisista huostaanotoista ja sosiaaliviranomaisten vihamielisyydestä venäläisiä äitejä kohtaan. Tuomiojan mukaan kysymys on vain vääristä tiedoista.

Tuomiojan näkemys siitä, että Venäjän poliittinen johto ja Venäjän mediat levittäisivät vain vääriä tietoja Suomen ihmisoikeustilanteesta, osoittaa miten syvästi Tuomioja Venäjää ja venäläisiä aliarvioi ja halveksii.

Tämä kuvaa hyvin Tuomiojan ihmisoikeuskäsitystä. Tuomiojan mielestä sananvapaus ei kuulu venäläisille.

Tuomioja haluaa kieltää keskustelun Suomen ihmisoikeustilanteesta, vaikka YK:n lapsen oikeuksien komitea moittii Suomea joka vuosi lapsen oikeuksien järjestelmällisestä rikkomisesta.

Suomi on lapsen oikeuksien kehitysmaa. Suomi ei noudata keskeisiä ihmisoikeussopimuksia huostaanotto- ja huoltajuustapauksissa. Tästä tiedetään yleisesti, mutta Tuomioja haluaa kiistää sen.

Tuomioja on kieltäytynyt kaikista Venäjän yhteistyöehdotuksista. Hän on siis tehnyt kaikkensa lisätäkseen ja pitkittääkseen venäläisten naisten ja lasten kärsimyksiä Suomessa.

Venäjän ehdottama Suomen ja Venäjän välinen lapsen oikeuksien komissio olisi juuri se neuvotteluelin, joka lisäisi maiden välistä yhteisymmärrystä. Siksi Tuomioja sanoo komissiolle jyrkästi ei ja levittää medioihin vääriä tietoja Venäjän ehdotuksesta väittämällä, että Venäjä ehdottaisi uudenlaista tuomioistuinta. 

On selvää, että Tuomioja vaarantaa venäläisten turvallisuuden Suomessa. Seuraukset voivat olla raskaat.

Maria Guzenina-Richardson piti eilen paljon puhutun lehdistötilaisuuden venäläisille toimittajille. Sinne ilmaantui vain yksi (1) venäläinen toimittaja (joidenkin tietojen mukaan kaksi). En huomannut, että Venäjän mediat olisivat kertoneet lehdistötilaisuudesta mitään. Vaikuttaakin siltä, että venäläiset toimittajat eivät luota Guzenina-Richardsoniin. 

Myös Suomen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen järjesti eilen Moskovassa tiedotustilaisuuden. Paikalla oli kuulemma kolme (3) venäläistä toimittajaa. Yksikään ei kirjoittanut tapahtuneesta mitään. Eilen kaksi venäläistä toimittajaa soitti minulle naureskellen Himasen lehdistötilaisuuden jälkeen. Himanen oli kuulemma selittänyt, miten Suomessa on hyvä laki, vaikka puoli maailmaa tietää, miten julmasti ja mielivaltaisesti venäläisiä äitejä Suomessa kohdellaan. 

Suomalaisten diplomaattien masinoima venäläisen pikkupojan sieppaus Venäjällä ja salakuljetus suomalaisen diplomaattiauton takakontissa Suomeen on vielä hyvässä muistissa. Maailmanhistoria ei tunne toista yhtä röyhkeää rikosta. Oikeudenkäynti Suomen valtiota vastaan alkaa pian Vantaalla.

Jos kaiken tämän jälkeen ulkoministeri ja suurlähettiläs edelleen kiistävät Suomen ihmisoikeusongelmat ja väittävät, että kaikkia kohdellaan Suomessa tasavertaisesti, yksikään venäläinen toimittaja ei usko heitä. Tuomiojan ansiosta suomalaisia pidetään paitsi julmina, myös epärehellisinä. Tuomioja on onnistunut vahingoittamaan Suomen ja Venäjän suhteita syvästi.

Erkki Tuomioja jää historiaan ulkoministerinä, jonka virkakaudella Venäjä on todennut Suomelle: Suomi ei ole sivistysvaltio. 

Venäläiset äidit -järjestö on ilmoittanut järjestävänsä tulevana keskiviikkona jälleen uuden mielenosoituksen Suomen Moskovan suurlähetystöä vastaan. Mukana on myös Venäjän vanhempainkomiteoiden ja muiden järjestöjen jäseniä.

Johan Bäckman

Wednesday, October 10, 2012

Bäckman: Mitä Venäjä tarkoittaa lapsikomissiolla?

Venäjä on ehdottanut Suomelle kahdenvälistä komissiota selvittämään lapsen edun ja oikeuden toteutumista riita-asioissa. Taustalla on useita suurta huomiota Venäjällä saaneita tapauksia, joissa venäläiset äidit ja lapset ovat joutuneet Suomessa vaikeisiin tilanteisiin.

Suomen kanta komissioon on toistaiseksi hämärä. Yhtäältä komissiota on vastustettu, toisaalta yhteistyön lisäämistä on nimenomaan vaadittu. Ongelmat on sinänsä tunnustettu, mutta Suomen medioissa Venäjän ehdotusta on kuvailtu huoltajuusriitoja ratkovaksi tuomioistuimeksi, joka asettaisi venäläiset erikoisasemaan.

Mitä Venäjä siis lapsikomissiolla tarkoittaa? Hyvä vertailukohta on Venäjän Ranskan kanssa viime vuonna perustama ”komissio lapsen oikeuksien suojelemiseksi perhekonflikteissa”. Sitä koskevassa sopimuksessa nimenomaan korostetaan, että komissio ei voi puuttua kummankaan maan tuomioistuinten käsittelemiin asioihin. Käytännössä kysymyksessä on keskustelukerho, ”neuvoa-antava keskusteluelin”.

Venäjän ja Ranskan komissiota koskevan sopimuksen mukaan kummankin maan eri viranomaiset voivat pyytää komissiolta lausuntoja. Komissio voi antaa suosituksia ja välittää informaatiota. 

Venäjän ja Ranskan lapsikomissioon kuuluu molempien maiden ministeriöiden ja lapsiasiamiesten edustajia sekä tarpeen vaatiessa muita viranomaisia. Lisäksi komissio voi kuulla asiantuntijoita. 

Komissiolla on kaksi puheenjohtajaa, yksi kummastakin maasta. Palkkioita ei makseta. Osapuolet voivat halutessaan laukkauttaa komission yksipuolisesti. Komissio kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa vuorotellen molemmissa maissa.

Tässä valossa Venäjän ehdotus vastaavan komission perustamiseksi Suomen kanssa kuulostaa asialliselta. Kysymys olisi siis juuri sellaisesta keskustelukerhosta, mitä myös Suomen puolella on kaivattu. Tosin käytännön työstä ei vielä tiedetä, sillä Venäjän ja Ranskan komissio ei ole ehtinyt aloittaa toimintaansa.  

Mitä Suomen ja Venäjän välinen lapsikomissio sitten tekisi? Aivan aluksi se voisi selvittää, kuinka paljon Suomessa on venäläis-suomalaisia perheitä ja lapsia. Kunnollisia tilastoja ei nimittäin ole. Myös sekaperheisiin liittyvien huostaanottojen ja huoltoriitojen määrät voisi selvittää. Komissio voisi pohtia hyvin monenlaisia asioita, kuten Venäjän kielen ja kansalaisuuden rekisteröintiä tai venäjänkielisen sosiaalityön lisäämistä. Myös Suomen ihmisoikeustilanteen tarkempi tutkiminen olisi paikallaan esimerkiksi perehtymällä YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomi-raportteihin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n päätöksiin. Niiden mukaanhan Suomi rikkoo lapsen oikeuksia järjestelmällisesti. 

Asiantuntemuksesta ei ole pulaa. Suomessa on jo joukko viranomaisia ja asianajajia, jotka ovat perehtyneet suomalais-venäläisiin perhekonflikteihin. Tuomareilla ja sosiaalityöntekijöillä sen sijaan on vähemmän erityistuntemusta, joten komission lausunnoilla ja suosituksila olisi varmasti käyttöä.
  
JOHAN BÄCKMAN

Kirjoittaja on oikeussosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. 

Puhelin: +358 40 503 5474